Vajaa neljä tuntia tätä vuoroa jäljellä,ja sitten alkaa viiden päivän vapaat.Arvatkaapas,mitä aion tehdä? Ei liene yllätys,että virkata ja neuloa! Se kahdeksas poncho odottaa sohvalla pussissa,ja tänään kuulin ihan selvästi,kun se pyrki sieltä vimmatusti ulos,tullakseen pian pikku-Sofian omaksi lämmittäjäksi syksyn viimoihin....:) Mutta minäpä pysyin tiukkana tällä kertaa, aikaa oli vähän, ja pelkäänpä,ettei olisi koukku pysynyt kädessä,kun niin väsytti... Mutta heti kun olen aamusta muutaman tunnin nukkunut, otan mukavan asennon sohvalla ja kaivan poncho-paran pussista...

Unohdin edellisessä postauksessa mainita, että meilläpä onkin uusi kissanpentu! Ihana 13-viikkoinen maatiaiskissa,väriltään cream tabby... Eli sellainen maitokahvin värinen,kyljissä tummia kuvioita.. Nimekseen hän sai lasten vaatimuksesta RASMUS.Että meillä on nyt sitten BORIS ja Rasmus:) Hyvin ovat pojat toisiinsa tottuneet,pienempi hakeutuu usein ison körilään kainaloon nukkumaan, ja kehrää todella ansiokkaasti! Isompi jopa väistyy ruokakupiltaan suosiolla, jos pienempää sattuu huvittamaan syödä hänen ruokaansa..:) Lupaan ottaa kuvia uudesta tulokkaastakin,kunhan saan uni-ja valvomisrytmini taas raiteilleen. Nytpä ei muuta, pian täytyy lähteä kierrokselle kääntämään ja kuivittamaan...:)

Kuvia ei siis ole vieläkään,kameran piuha on kyllä löytynyt,mutta nyt on elämä niin hektistä tällä hetkellä,ettei edes käsitöihin pääse käsiksi. Ai miksikö? No,hetkellinen työttömyys näyttää päättyneen,sain keikkatöitä sairaalasta.Ja teen seuraavat kolme viikkoa pelkästään yövuoroa,joten valvomisöinä ei ehdi eikä jaksakaan tarttua mihinkään käsityöhön.

Nyt kolmas yö menossa,yksi vielä,sitten viiden päivän vapaat. Ai mitäkö sitten tekisin,jos jaksaisin? Virkkaisin tietty! Inoostuin kokeilemaan ponchoa virkkaamalla,ja niistähän innostuivat kaikki pihan pikkutytöt...:)

Kun olin tehnyt omaille tytöille,alkoi pyyntöjä sadella sieltä ja täältä..Tein viikon sisällä seitsemän ponchoa,kahdeksas on aloitettu,mutta odotttaa siis parempia aikoja,ja valmistuu sitten kun valmistuu.. Ohje löytyi uusimmasta Modasta,oli siinä valkoinen somistettuna erivärisillä lankakimpuilla. Minä käytin Woolia,Nallea,Floricaa ja yhteen seitsemän veljestä raita-lankaa. Söpöjähän niistä tuli,ja nopeasti valmistuivat. Kuvia otan,kunhan tokenen tästä valvomisesta.

Tässä tärkeimmät, täytyy jatkaa hommia, vaikka tällä hetkellä osastolla onkin ihmeen rauhallista.Tyyntä Myrskyn edellä....?

Sain työkavereilta läksiäislahjaksi arvatkaapas mitä? No,kaffe Fassetin ihanan kirjan!Sitä on selattu innolla,ja muutamia suunnitelmiakin on,mutta.... Kun on niitä keskeneräisiä joka nurkka pullollaan,niitä pitäis tehdä alta pois... Fifi etenee hiljalleen, mutta kuitenkin etenee.. siskon tyttövauvalle sain ristiäislahjaksi pääteltyä sen vaunupeiton, ja samaan pakettiin virkkasin söpöilymyssyn ja-töppöset. Muutamat Olga-sukatkin odottelevat jo joululahjoiksi pääsyään,ja pari toppia sain itselleni tehtyä. Kuvia ei ole, kun tytär on hävittänyt kameran piuhan...

Tänään kävin taas lähikirpparilla vakoilemassa, ja teinkin aika löydön! Melkein puoli kiloa Florica-lankaa sinisenä, ja arvatkaapa mitä maksoi? Myyjä ei selvästikään ymmärtäny langoista tai niiden hinnoista mitään, kun pyysi koko pussillisesta vain 80 snt!Kyllä tämä tyttö oli iloinen,kun loikki hihitellen ulos kaupasta!:)

Tässäptuoreimmat kuulumiset,päivitellään taas, kun on kerrottavaa. Mukavia kesäpäiviä kaikille!

Sain eilen ilalla niin makeat naurut(poikani kustannuksella tietysti:),että on ihan pakko jakaa tämä teidän kanssanne. Poika,pian 12v,toi YLTIN (tai joku sellainen) kokeen allekirjoitettavaksi, oli saanut seiskan,ei siis ihan huono... Isosisko 15 v luki sitä sohvalla ja alkoi yllättäen hytkyä naurusta,ja minäkin tietty kiinnostuin,että mitä se poitsu on sinne kirjoittanut. Tässä muutama esimerkki pojan ajatuksenjuoksusta:

Otsikko oli kaikissa:selitä käsite.

1.Nämä kulkevat eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon väliä,ja korkein niistä on 180 m?

Pojan vastaus:Pingviinit:):):):)

2.Miksi kutsutaan ihmisiä,jotka ostavat teollisia tuotteita?

Pojan vastaus:teollisuusvakoojiksi:):):)

3.Mikä on musta multa?

Pojan vastaus: Tehokasta kukkamultaa:):):)

Eiks olekkin fiksuja lapsia mulla? Ainakin ne yrittää,vaik läksyt olis jääny lukematta... On mahtanu olla opettajalla hauskaa näitä lukiessa,ja kuinkahan monella on ollut samanlaisia vastauksia?

Tietääks muuten joku oikeat vastaukset? Tässä vois samalla testata kanssasisarien opikelumenestystä:)

Ja nyt neulontaan. Fifi valmistuu hyvää kyytiä,puikoilla jo toinenkin,paksummasta langasta. Lisäksi ihastuin siihen kevyeen,reikäiseen huiviin, jota näkyy usean bloggaajan sivuilla. Enpä nyt muista,mistä ohje löytyi, mutta kyllähän te tiedätte,mitä tarkoitan?Ullassa oli monta ihanaa huivimallia,olispa vaan aikaa tehdä ne kaikki... Hei,alkaahan mulla ens viikon jälkeen loma(jonka pituudesta ei vielä tiedä kukaan:)Toivottavasti aurinko paistaa,sais istua pihalla ja neuloa....

Aika kuluu niin,etten ole ehtinyt blogiani juuri ajattelemaankaan... Nyt kuitenkin on uutisia,sekä neule-että työrintamalta. Muistattehan,kun itkin täällä,ettei se pirhanan Fifi ota onnistuakseen? No,käytin hämäystekniikkaa,ja vaihdoin langaksi Butterflyn,ja ta-daa! Nyt se onnistui,olen jo hyvän matkaa neulonut,ja jopa ihan oikein! Kuvia saatte,kun se on valmis. Lankaakin olis kuvattavana taas, tilasin Novitalta aimo laatikollisen,ja Huuto.netistä kävin huutamassa melkain kilon puuvillalankoja. Ne tosin makaavat vielä postissa,tänään haen ne kotiin...

Tuo Fifi oli se otsikon mukainen työvoitto,mutta mikä mahtaa olla voittoja työstä? No,tein itselleni epätyypilliseen tapaan melko rohkean ratkaisun viime viikolla,ja sanoin itseni irti! Neljä vuotta ehtii tulla täyteen eripituisilla määräyskirjoilla,vakituista työsuhdetta en kolmesta yrityksestä huolimatta ole onnistunut saamaan.... Pienen kaksikielisen kaupungin kielivaatimukset on niin tiukkoja,ettei pelkkä käytännön kielitaito näköjään riitä,siitä pitää olla todistus. Periaatekysymys tämä on, useilta vakituisilta työntekijöiltä todistus puuttuu,mutta minun kohdallani ei jostain syystä poikkeuspäätöstä saada tehtyä! Ja ilmapiirikin on naisvalataisessa työyhteisössä käynyt vuosi vuodelta yhä huonommaksi. Ja sijaistahan pompotetaan,ja kun asialla on pomoa leikkivä työkaveri,niin minulle riittää!

Yksi työhaastattelu on sovittu,enkä pelkää työttömyyttä, hoitoalalla on ainakin pääkaupunkiseudulla töitä niin paljon kuin vain tehdä jaksaa! Nyt siis pari viikkoa töitä, sitten lomaa! Jos saan hakemani duunin, loma jää kyllä vain parin viikon mittaiseksi, mutta mitäpä siitä, kyllä silläkin jo jaksaa vähän aikaa...

Että sellaista täällä, elämä taitaa mennä osiltaan uusiksi, mutta se ei pelaa,joka pelkää, vai mitä? Nyt vain lomaa odotellessa,toivottavasti alkaa aurinkokin paistaa...

Seuraavat kaksi paria on jo syntymässä, mutta kärsimättömyyteni näkyy tässä hyvin, olen tehnyt molemmista vasta yhden sukan...:) Keltainen sukka tulee 9.v tytölleni, ja minusta aika hauska lopputulos 7veljestä raitalangasta tuleekin. Innolla odotan sitä uutta punaista raitalankaa,jonka Novita on luvannut tuoda markkinoille syksyllä... Jospa tekis omille lapsille kaikille eriväriset raidalliset Olgat...

Oikealla ne villasukat,joita neuloin bussissa, ovat muuten valmiit.. Ne eivät ole joululahjaksi,vaan sisareni tilasi toissapäivänä ne miesystävälleen. Joten ne oli tehtävä tässä välissä alta pois....

Lauantaina mennään veljenpojan 19v.synttäreille, ja ajattelin antaa pojalle lahjaksi jotain mitä ei varmasti ole aiemmin ainakaan syntymäpäivänään 21.5 saanut:) Toivottavasti pojan huumori kestää,ja toivottavasti löytää nämä vielä sitten,kun niitä taas tarvitaan:

Siinähän köllöttää pipo ja kynsikäslapaset! Eihän tässä ole kuin puolisen vuotta,kun tulevat taas tosi tarpeeseen:)Ja ainakin tänä aamuna oli niin kylmää, että käsineet olisi kyllä olleet ihan tarpeen!

Kyllä kohta täytyy siirtyä sinakin julkisilla paikoilla neulomaan kevyempää lankaa, ettei ihan kaheliksi leimata...

On minulla ohuttakin lankaa,tässä vain osa:

Jotain näistä on tehtykin,molemmat pipot on neulottu,vaihtelua virkattuihin kesäpipoihin:

Sininen näkyy vähän huonosti,mutta on sellainen verkkomallinen, reunuksen virkkasin.. Lanka on M&K:n farkkulankaa, ja arvatkaapa,laskeeko väriä? Sormet oli sitä neuloessa ihan siniset! Täytyy varmaan pestä pipo ennen päähän laittamista,muuten otsaa kiertää sininen raita...:)

Lauantaina varmasti näen myös suvun uusimman vauvan, ja otan kuvan, jospa sattuisi tytöllä olemaan vielä tädin tekemät releet yllä.... On muuten ihana vauva, ihan maatalon emännän oloinen,tuhti ja jämäkkä likka... Kyllä vauvat on ihania,ainakin silloin kun ovat jonkin toisen...:)

Iloisia uutisia kantautui lauantai-iltana,kun sisaren tyttö-vauva vihdoin suvaitsi saapua maailmaan.. 11päivää meni yli lasketun ajan,ja tyttö olikin kasvatellut itsestään ihan kelpo kokoisen, 4,8 kg ja 53 cm! Olen kuvia jo nähnyt vauvasta, ja iso on,uskokaa pois! Ja pitkä vaalea tukka,sitä on todella paljon!Toivottavasti saan huomiseksi vaavista kuvia,blogi-kissan lisäksi on sitten blogi-vauvakin....:) Tänään menen Kättärille vähän nuuhkimaan vauvatuoksuja,onneksi vauvakuume ei enää kanna täällä enää hedelmää,enköhän ole osani tehnyt tällä saralla...?:)

Kovin on sateinen ilma ainakin täällä etelässä, mutta ajatelkaapa,miten hyvää sade tekee luonnolle! On jo nyt isot silmut ja osin lehdetkin puissa ja pensaissa, ja ruoho vihertää kuin keskikesällä konsanaan... Ihanaa,kun tulee kesä ja saa neuloa pihalla! Pitäis kai siirtyä ohuempiin lankoihin, kyllä noille mun villasukille naurais varmaan variksetkin...Sisällä voi pimeessä neuloa niitäkin,ja kuvitella että on kylmä,ja sukkia tarvitaan...:)

Mikähän siinä on,että neulerintamalla puhkeaa jatkuvasti uusia ideoita,joita pitäis päästä HETI kokeilemaan,ennenkuin katoavat? Tästä seuraa,että aloitettuja töitä lojuu kaapeissa pilvin pimein,ja loppujen lopuksi ei edes muista,mitä kaikkea on tekemässä? auttaisikohan,jos laittais ideat paperille,ja ottais esille vasta sitten,kun on saanu muita töitä alta pois? Kuningas-ajatus oli kokeilla pitkiä Olga-sukkia Novitan kelta-oranssista raitalangasta... Ensimmäinen sukka melkein valmis,ja aika hauska siitä tuleekin,mutta nyt alkaa into lopahtaa.. Ei,kyllä mä teen ne loppuun,ja tarkoitus olisi tehdä useampikin pari,mutta minkäs teet,kun olis niin paljon hyviä,toteuttavia ideoita päässä? :)...

Uusin idea tuli myöhään eilen illalla,aloitin puuvilla.langasta tuttavan 8kk vanhalle pojalle kirjoneulepipoa,johon tulee kissoja... Onneksi on pieni työ, ehkä saan jopa tänään sen jo valmiiksi... Mutta tänä aamuna tuli ihme himo alkaa palmikoita neulomaan,lanka-ajatus ja malli on nyt päässä,mutta aion olla tiukkana ja siirtää toteutuksen syksyyn,että saisin muita töitä alta pois. Alan olla toivoton tapaus,kohta olen varmaan solmussa kaikkine lankoineni ja ideoineni....Ja kaiken lisäksi vasen ranne ilmoittelee jännetupin tulehduksen merkkejä, joten voi olla pian pakollinen tauko edessä... Vai voisiko sen rannetuen kanssa neuloa?:0 No, tällaista se on,kun pureman saa...Onneksi en ole yksin tämän "onkelman" kanssa:)

-n.20paria villasukkia,koot 33-46

-5 paria lapasia

-pipo ja kaulaliina

-2 vauvan neulehaalaria

-2 Fifiä(ensin se pitäisi saada onnistumaan...)

-10 kpl huovutettuja patalappuja

-2 paria huopatossuja

Huh-huh, riittäköhän aika sittenkään, eihän tässä ole kuin reilut puoli vuotta aikaa! Nyt iski stressi:)

Ettei ihan jouluiseksi mene puheet,esittelen tässä keväiset kukkani, jotka selvästi tykkäsivät uudesta mullasta, ja työntävät nyt uutta lehteä ihan urakalla.

Joululahjojen lisäksi olisi kyllä tehtävä vielä muutakin, kaikki kymmenen keskeneräistä työtä, ja vielä nämä:

Mallit uudesta Modasta,tuo vaaleanvihreä houkuttelee kovasti, tosin toisen värisenä. Ja tuo verkkopaita näyttää ihanalta. Kai sitä pitää alkaa öitä valvoa, että sais kaikki toteutettua...:) Vai alkaakohan tää mennä tosiaan hulluuden puolella,kun tuntuu, ettei elämään paljon muuta mahtuisikaan, kunpa sais vaan istua ja tehdä käsitöitä:)

Onneksi perhe pitää kuitenkin aika hyvin todellisuudessa kiinni, niin ja ne ympäri kämppää lentelevät villakoirat.... Viikonloppuna täytyy kutimet haudata tosi syvälle,ja keskittyä huushollin raivaamiseen.. Hommia siis riittäis....

1.Miksi neulot?Syvällisempää pakkomielteen/intohimon tutkistelua!

- Intohimo tämä todella on,välillä jopa pakkomielle:) Olen monasti tätä pohtinut,siinä vain on niin monta asiaa, miksi sitä teen... Ensinnäkin olen ihminen,jolla pitää olla aina jotain tekemistä, joutenolo on mielestäni todellista ajan tuhlausta! Ja mielihyvän tunne on valtava, kun näkee kättensä jäljet,ja nykyään voi olla jopa lopputuloksiiin yleensä tyytyväinen... Ja vielä:sillä voi tehdä muitakin ihmisiä onnelliseksi,kun voi antaa lahjoiksi jotain itse tehtyä.

2.Harrastat muitakin käsitöitä.Onko neulominen kuitenkin se ykkösjuttu?

-Kyllä se tällä hetkellä on ykkösjuttu. Virkkaaminen on kivaa, ja koko ajan siinäkin kehitytään, mutta tällä hetkellä se käy vielä enemmän niskaan ja hartioihin,ja usein on pitempikestoisen virkkauksen jäljiltä sormetkin ihan krampissa:)Neuloessa osaan jo rentouttaa lihakset,ja voin neuloa vaikka makuuasennossa...

3.Onko jälkikasvusi osoittanut merkkejä lähteä seuraamaan äitinsä jalan(käden)jälkiä?

-Isot tyttöni(17v.ja 15v.) ovat enemmänkin ompelukoneihmisiä, hameita ja toppeja syntyy lähinnä koulussa tiiviiseen tahtiin:) Kakkonen tosin saa joskus "hepuleita" jolloin pyytää puikot ja lankaa, mutta tuotokset jäävät usein vähän kesken..Eräänä päivänä tyttö sanoi,että hän osaa neuloa pylväitä! Taitava likka,vai mitä? :) Pienemmät tytöt eivät vielä ole saaneet "puremaa",ja poikaa ei todellakaan kiinnosta mitkään "likkojen jutut".

4.Elämäsi neule. Joko olet sen toteuttanut?Millaine se on/siitä tulee?

-Jokaisen työn kohdalla toivoo,että tämä olisi se elämäni työ, mutta ei se varmaan vielä ole syntynyt... Selvää visiota siitä ei ole, mutta ainakin se on vaaleansininen! Ja siinä voisi olla enkeleitä! Ja pilviä... Katsotaan nyt,jos se vielä syntyisi joskus....

5.Neulot ja suunnittelet unissasi.Saatko toteuttamiskelpoisia ahaa-elämyksiä tällä tavoin? Onko sinulla muistiinpanovälineet käden ulottuvilla uni-inspiraatiota silmällä pitäen?

-Heh-heh, niinpä tosiaan teen unissanikin... Ei ole mitään järkevää ideaa vielä syntynyt unissa, yhtenä yönä tosin neuloin piiiitkääää kaulaliinaa, joka ulottui koko perheen ympärille yhtä aikaa...:) Ei ole muistiinpanovälineitä ulottuvilla, enpä taida niin paljoa uniini luottaa...

6.Jos saisit 1000€ lahjakortin neulepuotiin, mitä ostaisit?

No LANKAA tietty:) Ja puikkoja, ja silmukkamerkkejä,ja kaikenlaista IHANAA! Siinä ei kuule tonni kauaa vanhenisi!

7.Hassuin sinulle sattunut kommellus neulerintamalla?

-kommelluksia sattuu jatkuvasti;villatakin napit väärällä pulella, saumat ommeltu neuleen oikealle puolelle jne... Hassuimmat ehkä se yksi lapanen nuorena, jonka peukalo tuli mystisellä tavalla nurjaa neulosta(muu lapanen oikeaa...) ja yksi villapusero, jonka hihan kiinnittämisen kanssa tuskailin kovastikin ennenkuin sain sen kiinni... Loppujen lopuksi huomasin, että olin ommellut sen väärästä päästä kiinni,eli ranteen miehustaan:) Mutta tekevälle sattuu, ja yleensä näille nauretaan ainakin jälkeenpäin...

Kivoja kysymyksiä,vastaukset ei kuitenkaan tulleet ihan helposti, mutta jotain sain sentään puserrettua:) Kiitos Irja!

Nyt siis on lankaa taas ylikin oman tarpeen,löysin vielä Kodin Säästöpisteestä Jussi-lankaa,1,95€ kerä.. Täytyyhän sitä olla sukkalankaa varastossa,pian on taas syksy... Monta keskeneräistä työtäkin on puikoilla, mm.kesätoppi puuvillalangasta,ne iänikuiset tyttöjen villapaidat,yksi Wool-pusero ja pari virkkaustyötäkin. Tämä allaoleva tekele muotoutuu vielä kesäpuseroksi,toivottavasti....

Vauvan tossuja aion tehtailla useammatkin, ovat nopeita ja helppoja välipalatöitä. Ja tuolla aiemmin esitelty virkattu myssy osoittautui hyväksi malliksi, aion kokeilla ohuemmastakin langasta...

Asiasta toiseen, tänä aamuna oli herätessä omituinen aavistus, että kissa on päässyt ulos... Totta tosiaan, mies oli mennessään avannut makuuhuoneen ikkunan, ja kissa loikannut siitä ulkovaraston katolle.. Kun menin ulos, kolli istui pihaterassilla häntä paksuna, naapurin koira kulki juuri pihan oli... Aikamoinen ulkoilu sisäkissalle, joka tavallisesti harrastelee vain tätä:

Eipä ollut kisu moksiskaan, vaan juoksi sisään tultuaan suoraan yläkertaan katsomaan, olisiko ikkuna vielä auki.... Täytyy olla jatkossa tarkkana ikkunoiden ja ovien kanssa, jos halutaan pitää kissa sisällä...

Nyt täytyisi keskittyä työn tekoon, palaan taas asiaan, kun tarvetta tulee...